Asiantunteva koulutus ei perustu rankaisuihin

Julkaistu 13.12.2014

Asiantunteva koulutus ei perustu rankaisuihin

Kun omistaja hakee eläimelleen – oli se sitten koira, kissa, hevonen tai vaikkapa kani – ongelmakäytökseen ratkaisua ja päätyy ottamaan kouluttajaan yhteyttä, on hänen hyvä varmistua siitä, että kouluttaja osaa asiansa. Kouluttajia on kaikenlaisia: osa menee siitä, mistä aita on matalin ja yrittää lopettaa ongelmakäytös tukahduttamalla oiretta. Esimerkkinä koira, joka haukkuu vastaantulevia koiria: rankaisuun perustava kouluttaja voisi ehdottaa omistajalle, että aina kun koira haukkuu, sitä rangaistaan heittämällä sitä kolisevalla esineellä. Asiantunteva kouluttaja taas pureutuu ongelman syihin, ei pelkkään oireeseen, ja korjaa syitä.

Jos eläintä yrittää kouluttaa rankaisemalla, siitä voi syntyä uusia ja pahempiakin ongelmia. Eläin voi alkaa jännittymään tai pelkäämään enemmän tilanteessa, jossa sitä rangaistaan, ja käyttäytymään silloin arvaamattomammin. Pelkäävä eläin ei opi yhtä hyvin kuin rento eläin. Rankaisu ja säikyttely voi myös johtaa siihen, että eläin reagoi aggressiivisesti eli ryhtyy puolustautumaan.

On olemassa hyviä koulutustapoja, jotka perustuvat oikean käytöksen vahvistamiseen, ja nämä ovat useimmiten sekä omistajan itsensä hyvin toteutettavissa että vähintään yhtä tehokkaita kuin rankaisuihin perustuvat. Lisäksi ne ovat eläimelle huomattavasti mukavampia eivätkä riko eläimen ja omistajan välistä luottamusta. Koirilla on tutkittu, että rankaisuihin perustuvan koulutuksen kokeneet koirat ovat pelokkaampia ja niillä on suurempi todennäköisyys purra (1). Yhden tutkimuksen mukaan (2) 59 % ihmisiin kohdistuneista puremista tuli rankaisujen yhteydessä.

Teksti: Minna Tallberg

1) Hunthausen, W. (2009). Preventative behavioural medicine for dogs. In Horwitz, D.F. and Mills, D.S. BSAVA Manual of Canine and Feline Behavioural Medicine. 2nd ed. 65-74

2) Reisner, I.R., Shofer F.S., Nance, M.L., (2007) Behavioral assessment of child-directed canine aggression, Injury Prevention, 13, 348-351